Ajatuksia ulkonäköpaineista

Joka aamu minulla on samanlaiset rutiinit. Rutiinit ovat tapoja ja asioita, joita ihmisillä ja jopa eläimillä on tapana suorittaa esimerkiksi aamuisin. Näihin rutiineihin voi kuulua vaikkapa aamulla sängyn vierelle istumaan nouseminen, hetken aikaa ympärilleen katseleminen, nouseminen sängystä, pieni venytys ja vessassa käynti. Rutiinit ovat asioita, jotka auttavat meitä heräämään omaan tahtiin ja saavat päivän alkuun rennosti.

Herätessäni auringon paisteeseen nousen istumaan sängyn viereen. Katson puhelimestani kellonajan ja irrotan sen laturista. Nousen seisomaan ja menen vessaan. Vessasta tultua alan valitsemaan vaatteita. Valitessani vaatteitani pohdin ”Mitkähän vaatteet eivät näyttäisi niin tyhmiltä?” Pysähdyn siihen ajatukseen hetkeksi kunnes mieleeni juolahtaa ”hetkinen, eihän minun siitä pitäisi välittää. Ajatelkoot muut mitä haluavat, minun vaatteeni ne ovat ja pääasia, että minulla on mukava olla niissä”. Nämä ajatukset tulevat joka aamu esille, tällä kertaa kuitenkin jatkan asian miettimistä hieman pidemmälle ”Miksi minun pitäisi välittää, miltä minä näytän vaatetukseltani?”

oeln fiksu2

Ulkonäkö on asia, josta kaikki haluavat pitää huolta. Oli tyyli mikä tahansa, se on oma ja siitä halutaan pitää kiinni, entäpä sitten nämä niin sanotut muoti-ilmiöt? Onko se omaa tyyliä, jos pukeudut, kuin muut sinulle kertovat lehdissä, blogeissa ja sosiaalisessa mediassa? Pukeutuminen on yksi tapa ilmaista itseään ja kertoa itsestään. Se on yksi iso osa ensivaikutelman antaja. Siistit vaatteet kertovat ihmisestä, että hän pitää huolta itsestään. Itsestään huolehtiminen on hyveeksi katsottu asia, joka vetoaa moniin meistä. Myös pukeutumisessa on omia tyylejä ja jokainen niistä kertoo omalla tavallaan, kuka sinä olet.

Miettiessäni omaa tyyliäni en varsinaisesti pohdi, mitä se kertoo minusta, vaan sorrun ajattelemaan ”mitä muut minusta ajattelevat, kun pukeudun näin?” En siis mieti sitä, mitä haluan kertoa itsestäni ja siitä, millainen olen henkilönä vaan sitä, että tulenko hyväksytyksi pukeutuessani omalla tavallani. Toisaalta voin sanoa, että olen löytänyt myös tyylin, jossa minun on mukava olla, mutta ajattelutapani ei sovi yhteen sen kanssa. Minun olisi siis mietittävä, mitä minä haluan kertoa itsestäni, samalla ajatellen omaa mukavuuttani.

hameHousut

Ulkonäköpaineet on paljon puhuttu asia ja se on osa jokaisen nuoren elämää, miksei myös aikuisenkin. Puhutaan nuorista, jotka haluavat pukeutua samalla tavalla, kuin kaikki muut, jotta ei erottuisi joukosta, eikä joutuisi pilkan kohteeksi. Minkä takia meille ihmisille on tärkeää samankaltaisuus, jos haluamme kuitenkin jokainen olla yksilö ja erottua jollainlailla joukosta? Näiden asioiden ristiriitaisuus kummastuttaa minua itseäni kovasti. Ihminen haluaa, että hän tulee esille omana itsenään ja tuo esille oman persoonansa monipuolisin tavoin, mutta onko pukeutuminen samalla tavalla, kuin tuhannet muut oikea tapa toimia?

Psykologisesti ja biologisesti ajateltuna ihminen on laumaeläin. Ihminen tarvitsee ympärilleen muita ihmisiä tunteakseen itsensä turvalliseksi. Tämä on osa selviytymisvaistoamme, joka voi johtaa juuriaan kauas ihmiskunnan historiaan. Tuntemalla olomme hyväksytyksi, tunnemme myös olevamme turvassa. Yksinäisyys tuo ihmiselle pelkoa siitä, että kukaan ei ole hänestä pitämässä huolta ja hän joutuu selviämään täysin omillaan. Selviytymisvaistomme siis kertoo, että jos olemme yksin, emme selviä. Mutta minkä takia meille luontainen vaisto, tuottaa meille nykyään ongelmia?

istuu nuuti

Selviytymisvaisto on asia, jota olemme tarvinneet eniten, kun ihminen asui luolissa ja eli suoraan luonnon antimilla. Nykyään saamme ruoan kaupasta, eikä meillä ole varsinaisesti pelkoa villieläimistä kaupunkiasutuksilla. Tämän takia selviytymisvaistomme on jäänyt toisarvoiseksi ja se tuo meille ongelmia, kuten ulkonäköpaineet. Selviytymisvaisto kertoo, ettemme selviä ilman muita ihmisiä, jos emme selviä ilman muita ihmisiä, niin meidän on saatava muita ihmisiä ympärillemme. Jotta saisimme muita ihmisiä ympärillemme, on meidän keksittävä tapa houkutella heitä ja näistä yhdeksi tavaksi on noussut ja ulkonäkömme.

Selviytymisvaisto voi olla yksi tapa selittää, minkä takia me koemme ulkonäköpaineita ja sen takia paneudumme niin paljon pukeutumiseemme, mutta se on vain yksi selitys, mistä ongelma on peräisin. Se ei kerro meille, kuinka voisimme ongelman ratkaista. Vastaisuudessa pyrin kuitenkin itse henkilökohtaisesti miettimään sitä, mikä minusta tuntuu mukavalta ja minkä omasta mielestäni näyttää hyvältä, en halua muiden määritellä sitä, kuka minä olen ja millainen minä olen…toisaalta, emmekös me määrittele itseämme juuri niin, toisten avulla?

Nuudom (Nuuti Arffman) 10.6.2015

palaa takaisin

Vastaa